perjantai 5. marraskuuta 2010

Suzanne Collins: Nälkäpeli

Luin nälkäpelisarjan ensimmäisen osan syyslomalla ja täytyy myöntää, että ahmin sen niin kuin kirjan voi ahmia. Kirjaa on ylistetty tietääkseni aika paljon ja ymmärrän kyllä miksi. Kirjan lukeminen on kivaa ja siihen jää koukkuun, mutta olin hiukan pettynyt loppuratkaisuun. Se oli liian selvä ja onnellinen. Ehkä se olen vain minä, mutta olen nauttinut vähän vähemmän onnellisista lopuista kasvettuani "aikuiseksi".

Nuorten kirjana ja ajanvietteenä suosittelen kyllä kirjaa, mutta jos haluaa jotain hienoa kirjallisuutta niin kannattaa ehkä etsiä jotain muuta luettavaa.

Henkilökohtaisesti aion kyllä myös lukea toisen ja kolmannen osan(kun se ilmestyy).